...ja vähän muutakin mahtuu tähän Italian eteläiseen kolkkaan. Pääsiäisen alla suunnistimme ensin ystävän kanssa Roomaan, mistä yöjunalla Calabrian Villa san Giovanniin. Aamulla kahdeksan tienoilla hyppäsimme lauttaan ja alle puolessa tunnissa saavuimme Messinaan. Sieltä matka jatkui junalla Taorminaan, jota kutsutaan mm. Sisilian helmeksi ja paikaksi, jossa on maailman kauneimmat maisemat. Serpentiinimäiset tiet johtavat rautatieasemalta kaupungin keskustaan, jonka pääkatu taitaa olla ainoa tasainen kohta kumpuilevassa maisemassa. Taormina on täynnä maiseman ihailuun soveltuvia tasanteita, joskaan rupuinen kännykkäkamerani ei ikävä kyllä välitä edes kymmentä prosenttia siitä kaikesta henkeäsalpaavuudesta, jota yhdistetty meri- ja vuorinäköala tarjoaa. Kreikkalaiselta teatterilta avautuvat parhaat maisemat, rannikko on täynnä niemiä kaupunkeineen, ja kaukana oikealla häämöttää lumihuippuinen Etna. Puhumattakaan Sisilian rehevästä ja värikkäästä kasvillisuudesta, joka näin huhtikuussa on raikkaimmillaan. Meneillään oli myös vuoden toinen appelsiinisato (1. on joulu-tammikuussa, 2. nyt ja 3. elo-syyskuussa), ja niinpä hotellissa tarjottiin aamiaisella ja muulloinkin oman tarhan hedelmistä puristettua tuoretta appelsiinimehua. Ystävällinen henkilökunta antoi vielä matkalaisille evääksi taskuun appelsiinit. Muutenkin sisilialaisten sydämellisyys on aivan omaa luokkaansa; jos vielä joskus palaan Italiaan, niin kaikki kokemisen arvoinen alkaa Napolin eteläpuolelta.
Taorminan keskustaa hallitsee idyllinen arkkitehtuuri, vaikkakin kaupunki on jonkin verran turismin pilaama, ei kuitenkaan siinä määrin missä Venetsia tai Firenze. Tavallista ruokakauppaa on vaikea löytää, ja ravintolat ovat kalliita. Kuitenkin kaupungissa riittää näkemistä ja katselemista, voi lähteä kävelylle meren rantaan tai korkeammalle vuoristoon, nauttia luonnosta ja kesällä lekotella rannalla. Mielelläni palaisin joskus Taorminaan, varsinkin kun oman matkani pilasi puolessa välin alkanut oksennustauti. Ei ollut mukavaa se, mutta paluumatka meni silti yllättävän kivuttomasti, vaikka lento Cataniasta Roomaan olikin tunnin myöhästä, minkä johdosta myöhästyimme viimeisestä junasta ja vietimme ikimuistoisen yön Fiumicinon lentokentällä värjötellen. Toscanastakin käsin Sisilia on kaukana, mutta jos Suomesta haluaa tulla Italiaan, niin saman tien voi lentää suoraan Sisiliaan. Sielläpä on kaktuksia ja pieniä vihreitä sisiliskoja.
